Tekoälyasiantuntija Immo Salon luento tekoälysovelluksista esitteli, missä vaiheessa tekoälyn maailman valloitus on lokakuussa 2024. Se, miten valloitus tulevaisuudessa jatkuu, on tietenkin vielä hämärän peitossa, mutta selvää on, että tekoäly on muuttanut ja muuttaa työelämää. Luennossaan Salo antoi ajantasaisen katsauksen siihen, mitä kaikkea tekoälyn työkaluilla on mahdollista tehdä. Moni onkin nähnyt tekoälyllä tuotettuja tekstejä ja kuvia, mutta näiden lisäksi tekoälyllä voi muokata kuvia, tehdä videoita tai musiikkia, koodata ohjelmia, luoda kustomoituja avatareita – eikä lista suinkaan lopu tähän. OAJ Pohjanmaan kaikille OAJ:n jäsenille järjestämä luento pidettiin hotelli Valloniassa Mustasaaressa ja oli katsottavissa myös videoyhteyden kautta.
Salo on toiminut kouluttajana ja puhujana vuodesta 2003, yrittäjänä (Bonairo Oy) vuodesta 2006 ja tietokirjailijana vuodesta 2010 saakka. Häneltä on ilmestynyt kuusi tietokirjaa, joista kaksi viimeisintä keskittyvät tekoälyyn: Luova tekoäly mullistaa kaiken. ChatGPT näyttää tietä (2023, Kauppakamari) ja Luova tekoäly työn supervoimana (2024, Kauppakamari). Tekoälypuheenvuoroja hän on pitänyt vuodesta 2018 ja vuonna 2021 perustettu Bonairo keskittyy erityisesti luovaan tekoälyyn (generative AI).
Muutosvauhti on hurja
Immo Salon mukaan tekoäly kehittyy nopeasti – niin nopeasti, että ensi vuonna asiat ovat jo muuttuneet nykyhetkestä. Tekoälyhuuman aloitti ChatGPT:n julkistaminen 30.11.2022, jolloin tekoäly tuli kaikkien saataville. Salo nostaa esille Talouselämän uutisen (Huhtaniemi 2024), jossa Klarna kertoi aikovansa pienentää henkilöstömääränsä puoleen nykyisestä tekoälyn mahdollistamana.
– Vaikka ihmistä jatkossakin tarvitaan – myös tekoälyn käyttämiseen –, on selvää, että työelämä tulee mullistumaan. ChatGPT on kehittynyt paljon julkistamisensa jälkeen. Lisäksi rajapinnat, kuten jo 14.03.2023 julkistettu GPT-4, mahdollistavat tekoälyn käyttämisen oman datan ja omien olemassa olevien sovellusten kanssa. Näiden lisäksi monelle käyttäjälle tutuksi ovat tulleet myös Googlen Gemini, Microsoftin Copilot ja Anthropicin Claude 3, joista viimeinen on paras ohjelmoinnissa ja kaunokirjallisessa kirjoittamisessa. Vuosi 2024 on ollut ja on aikaa, jolloin on syntynyt kilpailevia ekosysteemejä. Vuonna 2025 alkaa autonomisten agenttien aika – tai ainakin odotukset ovat tämän suuntaiset, Salo kertoo.
– Googlen entisen toimitusjohtajan Schmidtin mukaan tekoälyä hypetetään itse asiassa liian vähän, Salo jatkaa.
Käännökset nopeutuvat, hallusinointi vähentyy
Tekoälyn kehittyminen tarkoittaa, että sen suorituskyky kehittyy esimerkiksi kääntämisessä, matematiikassa, ongelmanratkaisussa ja koodaamisessa. Myös tekoälyn hallusinointi vähentyy. Hallusinoinnilla viitataan taipumukseen vastata totuuden vastaisesti käyttäjän kysymyksiin. Kielimalleilla kun ei ole todellista ymmärrystä siitä, mikä on totta ja mikä ei.
– Kielimalli on malli kielestä. Se ei ole tiedostava ja pohjautuu tilastollisiin todennäköisyyksiin ja voi siksi puhua puutaheinää, mikä osin estää tekoälyn käytön esimerkiksi asiakaspalvelussa. Eettisistä syistä tekoäly ei anna myöskään diagnooseja, vaikka joku siltä niitä kyselisikin. Tekoälyä ei voi aina laittaa vastaamaan, koska se arvailee soveliaimman tavan valita todennäköisimmät tokenit. Mikään palveluista ei siis puhu niin sanotusti totta. Epätotuudet on joissain tapauksissa helppo tarkistaa, vaikkapa silloin, kun promptatussa eli käskytetyssä kuvassa näkyy hassuja elementtejä, vaikka on pyydetty jotain muuta, Salo kertoo ja jatkaa.
– Itse annan töitä tehdessäni tekoälylle aina lähdeaineiston, jonka voi luottavaisesti tekoälylle antaa. Tekoälyjen kielimallien tiedot pohjautuvat datamassaan, joka on peräisin menneisyydestä eli ei ulotu aivan nykypäivän tietoihin saakka. Mutta vaikka tekoälyllä on puutteensa, on esimerkiksi OpenAI:n uusin malli o1 kykenevä ratkaisemaan hyvinkin mutkikkaita ongelmia.
Tekoälysovellusten käytön mahdollisuuksia
Salo ennustaa, että ainakin CallCentereistä työt vähenevät ja webinaarikoulutukset hyytyvät, koska ensi vuosikymmenellä botit opettavat ja jakavat tietoa. Toisaalta eri tekoälysovelluksia voi myös hyödyntää ihmisten kouluttamisessa. Niillä voi tehdä videoita, joiden avulla opetellaan ranskaa ja sanakokeita, joilla harjoitellaan sanakokeisiin. Omalle lapselleen Salo onkin tehnyt sanakokeita siten, että sanasto on liittynyt lapsen omaan harrastukseen, mikä on tehnyt harjoittelusta innostavaa. Tekoälyllä voi koodata pelejä, mallintaa banaanikärpäsiä (!), kuten tein AlphaFold3:lla tai tuottaa äänitteestä tekstiä vaikkapa Gemini-1.5-pro-palvelulla, jonka voi sitten antaa tekoälyn tiivistettäväksi, käännettäväksi tai arvioitavaksi. Esimerkiksi Googlen Gemini ymmärtää myös ääntä ja pystyy käsittelemään kerralla jopa 22 tunnin mittaisen äänitallenteen.
– Gemini Pro 1.5:n suorituskyky on 2 miljoonaa tokenia. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kielimalli kykenee käymään yhä pidempiä keskusteluita ja lukemaan yhä suurempia aineistoja. 2 miljoonaa tokenia on noin 1,5 miljoonaa sanaa eli esimerkiksi kaikki omat kuusi kirjaani mahtuvat yhteen rajapintakyselyyn, Salo kertoo.
– Myös hinnat tulevat laskemaan. Tällä hetkellä voi osaa kaikki neljä sovellusta, Openai:n ChatGPT:n, Microsoftin Copilotin, Googlen Geminin ja Glauden AI:n, kuukaudeksi noin 100 euron (noin 110 dollarin) hintaan. Rajapintojen hinnoissa puolestaan on tapahtunut huikeaa pudotusta lyhyessä ajassa. Esimerkiksi jo mainitun GPT-4 -rajapinnan hinta on pudonnut yli 90 % alle kahdessa vuodessa. Samaten vaihtoehtojen kirjo kasvaa, Salo toteaa ja listaa diallaan kymmeniä tekoälysovelluksia ja niiden tuottajia, joita aiemmin mainittujen OpenAI:n, Googlen, Microsoftin ja Anthropicin lisäksi ovat esimerkiksi Meta, Amazon, Apple, X, Salesforce, SAP, IBM ja Samsung.
– Tulevaisuudessa tulemme näkemään vauhdin, muistin ja älyn kasvua. Tulemme myös näkemään, miten lähellä olemme dynaamisesti ”ajattelevaa” AGI:ta (Artificial general intelligence) eli todellista tekoälyä, joka ymmärtää ja oppii ihmisen kaltaisesti. Siitä seuraava askel on sitten mahdollisesti ASI, yleinen supertekoäly, jonka kyvykkyyksiä on vaikea edes kuvitella.
Teksti ja kuvat: Heli Katajamäki
Lähteet
Huhtaniemi, Joonas (2024, 28. elokuuta). Klarna: Puolet työntekijöistä pihalle – taustalla tekoäly. Talouselämä. Noudettu 25.10.2025 osoitteesta https://www.talouselama.fi/uutiset/klarna-puolet-tyontekijoista-pihalle-taustalla-tekoaly/b65984bd-9cd7-451d-90c1-a07129ee1bc0