Uutiset | 14.11.2023

Miten yliopistojen opiskelupaikat on kohdennettu ensikertalaisille?

Syksyn kirjoitukset ovat ohi, joten monen tuoreen ylioppilaan energia alkaa pian siirtyä korkeakoulupaikkoihin tutustumiseen. Tuoreen ylioppilaan näkökulmasta opiskelupaikan valintaan ja saamiseen vaikuttavat olennaisesti ensikertalaisuuskiintiöt. Opetushallituksen (2023) tiedotteen mukaan valtakunnallisella tasolla noin 68 % korkeakoulujen aloituspaikoista oli varattu ensikertalaisille. Ensikertalaisten osuus hakijoista oli nyt 72 % ja hyväksytyistä 78 %. Jutussa opiskelijavalintojen asiantuntija Miisa Aho kertoo Vaasan yliopiston ensikertalaisuuskiintiöistä.

Yliopistot vastaavat opiskelijavalinnoista itsenäisesti eikä opiskelijavalintoihin liittyen ole mitään pysyvää yhteistä organisaatiota, joka koordinoisi opiskelijavalintoja. Tällä hetkellä on meneillään Yliopistojen opiskelijavalintojen kehittämishanke 2022–2025. Opiskelijavalintojen kehittämishanke keskittyy todistusvalinnan ja valintakokeiden sekä opiskelijavalintojen aikataulun kehittämiseen. Vaikka ensikertalaisuuskiintiöt eivät varsinaisesti kuulu yliopistojen opiskelijavalintojen kehittämishankkeen tontille, hankkeen projektipäällikkö Tanja Juuruksen haastattelu antaa hyvän kuvauksen ensikertalaiskiintiöiden säätelystä, hyödyistä, haitoista ja määrittelyistä eri yliopistoissa.

Miten Vaasan yliopiston opiskelupaikat on määritelty ensikertalaisille?

Opiskelijavalintojen asiantuntija Miisa Aho Vaasan yliopiston hakijapalveluista kertoo, että ensikertalaisten kiintiö kaikkiin Vaasan yliopiston kandidaattiohjelmiin on 70 %. Osuus voisi ehkä olla korkeampikin, sillä Vaasan yliopiston kandidaattiohjelmien hakijoista suurin osa on ensikertalaisia hakijoita (63–86 % kandidaattiohjelmasta riippuen, keskiarvo 82 %). Sama prosenttiluku on ollut käytössä alusta saakka eli vuodesta 2016 alkaen.

– Loput 30 % opiskelupaikoista ovat tarjolla kaikille muille hakijoille, eli sekä ei-ensikertalaisille että kiintiössä valitsematta jääneille ensikertalaisille. Osassa hakukohteitamme todistusvalinta on varattu vain ensikertalaisia varten (hallintotieteet, viestintätieteet, kauppatieteet), jolloin ei-ensikertalaisten tulee osallistua valintakokeeseen ja menestyä siinä. Muissa hakukohteissa (tekniikan hakukohteet sekä tuotantotalous ja tietojärjestelmätiede) ei-ensikertalaisia voidaan valita myös todistuksella, jolloin yo-todistuksella on vaikutusta, Aho toteaa.

Hakijan päivänä opiskelijavalintojen asiantuntija Jaana Istolahti kertoi lukiolaisille Vaasan yliopiston hakukohteista. (Kuva: Harri Huusko)

Millainen on ensikertalaisuuden nykyinen säännös? Onko ensikertalaisuuskiintiöiden säännöksiin tullut muutoksia niiden käyttöön oton jälkeen?

Juurus kertoo, että ensikertalaisuuden nykyinen säännös on tullut voimaan 1.8.2015. Yliopistolain (558/2009) 36 b § alkaa näin: ”Yliopiston on yhteishaussa varattava osa opiskelupaikoista niille, jotka eivät ole aikaisemmin suorittaneet Suomen koulutusjärjestelmän mukaista korkeakoulututkintoa eivätkä vastaanottaneet korkeakoulututkintoon johtavaa opiskelupaikkaa tai ovat ottaneet opiskelupaikan vastaan kevätlukukaudella 2014 tai sitä ennen alkaneesta koulutuksesta, mutta eivät ole suorittaneet korkeakoulututkintoa”.

– Vuoden 2014 alusta oli tullut voimaan aiempi säännös, jossa säädettiin, että korkeakoulut voivat varata osan opiskelupaikoista ensikertalaisille. Ilmeisesti tuon säädöksen perusteella ensikertalaiskiintiöitä ei kuitenkaan käytännössä otettu käyttöön vuosina 2014 tai 2015. Ensikertalaiskiintiöt on siis otettu käyttöön vuoden 2016 opiskelijavalinnasta lähtien, eikä lainsäädäntöön ole sen jälkeen tullut muutoksia, Juurus toteaa.

– Lainsäädännön lisäksi ensikertalaisuuskiintiöiden käyttöä ohjataan OKM:n rahoitusohjauksella. Nykyisessä yliopistojen rahoitusmallissa toista samantasoista korkeakoulututkintoa painotetaan kertoimella 0,5 eli näin ohjataan valitsemaan tutkintokoulutukseen opiskelijoita, joilla ei ole aiempaa tutkintoa tai tutkinnonsuoritusoikeutta. Parhaillaan valmistellaan korkeakouluille uutta rahoitusmallia, jonka yksityiskohdista ei ole vielä tietoa, mutta Petteri Orpon hallitusohjelmaan on kirjattu näin: ”Hallitus käynnistää toimenpidekokonaisuuden korkeakoulutuksen tarpeettoman kasautumisen ehkäisemiseksi. Arvioidaan aloituspaikkojen kohdentamista ensimmäistä tutkintoaan suorittaville niin, ettei se tarpeettomasti hidasta koulutukseen hakeutumista tai heikennä alanvaihdon mahdollisuutta”. Tämä tarkoittanee mm. sitä, että ensikertalaisuus on uudessa rahoitusmallissa entistä vahvemmassa roolissa.

Miten ensikertalaisuuskiintiö on perusteltavissa (hyödyt esimerkiksi tilastollisesti)?

Juurus lainaa yliopistolain säädöksen hallituksen esityksessä perustelua, joka on lyhyesti tämä: ”tavoitteena on osaltaan vaikuttaa korkeakouluopintojen aloittamisiän alenemiseen ja opiskelupaikkojen parempaan kohdentumiseen ja tätä kautta koulutusjärjestelmän tehostumiseen, korkeakoulutuksesta työmarkkinoille siirtymisen nopeutumiseen ja työllisyysasteen kohoamiseen”.

– Tässä OKM:n politiikka-analyysissa on analysoitu ensikertalaiskiintiöiden vaikutuksia. Päähavainto on se, että kiintiöt ovat nopeuttaneet uusien ylioppilaiden pääsyä korkeakoulutukseen. Tämä siis johtuu siitä, että kun aiemmin vaikkapa lääketieteelliseen haluavat ottivat paikan vastaan esim. kemiasta, jos eivät päässeet heti lääkikseen, nyt he eivät ota näitä ns. toissijaisia paikkoja vastaan, jolloin nämä paikat vapautuvat oikeasti kemiaan haluaville. Tästä on kemiasta kiinnostuneiden lisäksi hyötyä myös kemian laitokselle, joka saa sellaisia opiskelijoita, jotka ovat kiinnostuneet ja valmistuvat nimenomaan kemiasta. Myös yliopisto hyötyy tästä, koska tuo kemiasta paikan vienyt ja sitten lääkikseen siirtynyt vie yliopiston näkökulmasta kaksi aloituspaikkaa (kemia+lääkis), mutta suorittaa vain yhden tutkinnon (lääkis), ja yliopiston rahoitus on taas isolta osin riippuvainen suoritettujen tutkintojen määrästä. On siis yliopistonkin etu, että molemmat paikat menevät sellaiselle opiskelijalle, joka myös kyseisestä koulutusohjelmasta valmistuu eli kahdella aloituspaikalla saadaan kaksi tutkintoa, Juurus toteaa.

Millaisia ongelmia ensikertalaisuuskiintiö aiheuttaa ja miksi?

– Julkisuudessa on ollut esillä se, että hakijat eivät enenevässä määrin ota vastaan heille tarjottua opiskelupaikkaa (mm. tuoreehko Ylen uutinen täällä), koska eivät halua menettää ensikertalaisstatustaan. Yhdistettynä todistusvalinnan laajaan käyttöönottoon vuonna 2020 tämä tarkoittaa sitä, että monet lukiolaiset jäävät korottamaan ylioppilastutkinnon arvosanojaan sen sijaan, että ottaisivat vastaan paikan muulta kuin ensisijaiselta toivealaltaan ja aloittaisivat yliopisto-opinnot. Ongelmallista se on tietysti myös opiskelijavalintajärjestelmän kannalta, jossa pyöritetään lukuisia varasijakierroksia läpi kesän, ja ihan pahimmassa tapauksessa kaikkia opiskelupaikkoja ei ehditä tämän takia täyttämään, Juurus pohtii.

Missä määrin eri korkeakoulut ja alat voivat määritellä ensikertalaisuuskiintiön käyttöä? Onko käsitystä, miten paljon määrittelyt vaihtelevat? Onko jossain käytössä 100-prosenttisesti?

– Opiskelijavalinnat kuuluvat yliopistojen autonomian piiriin, joten periaatteessa korkeakoulut voivat päättää ensikertalaiskiintiöiden käytöstä varsin vapaasti, kunhan niitä käytetään (eli lain kirjain ”yliopiston on yhteishaussa varattava osa opiskelupaikoista…” täyttyy). Tässä kohtaa kuitenkin palataan tuohon valtion rahoitusohjaukseen. Kun rahoitusmallissa ohjataan voimakkaasti – ja tulevaisuudessa luultavasti entistäkin voimakkaammin – siihen, että tutkintoja ei kasaudu samoille henkilöille, on se vahva kannustin merkittävien ensikertalaiskiintiöiden käyttämiseen, Juurus toteaa.

– Koska päätökset ensikertalaisuuskiintiön koosta ovat tosiaan yliopisto- ja koulutusalakohtaisia, ei ole olemassa listaa eri hakukohteiden ensikertalaiskiintiöiden koosta. Täysin 100-prosenttisesti paikkoja ei voida varata ensikertalaisille, koska edelleen tuon samaisen yliopistolain 36 b § mukaan ”yliopiston tulee turvata asianmukainen mahdollisuus päästä koulutukseen myös korkeakoulututkinnon suorittaneille ja opiskelupaikan vastaanottaneille”. Eräillä aloilla on kuitenkin tehty sellainen ratkaisu, että todistusvalinnan paikat on varattu 100-prosenttisesti ensikertalaisille, mutta valintakoevalinnassa on käytössä ensikertalaiskiintiö eli muut kuin ensikertalaiset voivat tulla valituksi vain valintakokeella. Pikaisella otannalla ensikertalaiskiintiöiden koot ovat pääsääntöisesti luokkaa 70–80 % kaikista aloituspaikoista.

Teksti: Heli Katajamäki

Lähteet

HE 244/2014 vp. 297403. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamisesta. Osoitteesta https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Documents/he_244+2014.pdf

Kalenius, Aleksi, Hannu Karhunen ja Ilmari Hyvönen (2022). Opetus- ja kulttuuriministeriön politiikka-analyysejä 2022:2 I KOULUTUS. Ensikertalaisten pääsy korkeakouluun. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Osoitteessa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/164382/OKMPOL_2022_2.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Opetushallitus (2023). Korkeakoulujen toisessa yhteishaussa opiskelupaikka 52 300 hakijalle. Osoitteesta: https://www.oph.fi/fi/uutiset/2023/korkeakoulujen-toisessa-yhteishaussa-opiskelupaikka-52-300-hakijalle

Yle (2023). 19-vuotias Saara Ansala sai opiskelupaikan, mutta muuttikin mielensä ja jäi kotiin – yhä useampi pelkää valitsevansa väärän alan. Osoitteessa: https://yle.fi/a/74-20052480

Yliopistolaki 558/2008. Osoitteessa https://finlex.fi/fi/laki/smur/2009/20090558

Miten yliopistojen opiskelupaikat on kohdennettu ensikertalaisille?

Uutiset

Tapahtumat

Yhdistyksemme

Oikopolut

Miten yliopistojen opiskelupaikat on kohdennettu ensikertalaisille?

// Uutiset

// Tapahtumat

// Yhdistyksemme

// Oikopolut

Uutiset

Tapahtumat

Yhdistyksemme

Oikopolut