1.1.2020

PISA-tuloksista

Joka kolmas vuosi toteutettava PISA-tutkimus osoitti, että 15-vuotiaat suomalaisnuoret ovat edelleen OECD-maiden kärkeä lukutaidossa, matematiikassa ja luonnontieteissä. Vuonna 2018 tehdyn PISA-tutkimuksen päätutkimuskohteena oli lukutaito. Tutkimus osoittaa, että suomalaiset nuoret ovat edelleen OECD-maiden huippua, erityisesti lukutaidossa ja luonnontieteissä. Euroopan maista vain Viro menestyi Suomea paremmin kaikissa tutkituissa osaamisalueissa. Voimme siis edelleen olla ylpeitä nuoristamme ja opetuksemme tasosta.

Suomen tulos on kiitettävä, mutta huomio kiinnittyy kuitenkin laskevaan trendiin. Suomen PISA-tulokset ovat laskeneet tasaisesti vuoden 2006 jälkeen. Heikosti menestyvien oppilaiden määrä kasvaa ja osaamiserot ovat yhä suuremmat. Erityisesti tyttöjen ja poikien väliset erot ovat Suomessa OECD-maiden suurimpia. Tämä tulee hyvin selkeästi esille lukutaidossa.

Lukemista arvioitiin asteikolla 1-6. Erittäin heikosti lukevien (taso 1) oppilaiden osuus on kasvanut 2,5 %-yksiköllä edellisestä tutkimuksesta, ja on nyt 13,5 % ikäluokasta. Tytöistä 7,6 % on tasolla 1, mutta pojista peräti 19,6 %. Pojista on tasoilla 1 ja 2 on yhteensä yli 40 %. Osuus on aivan liian suuri! Huolestuttavaa on, että kielteiset asenteet lukemista kohtaan ovat lisääntyneet. Päivittäin lukevien osuus vähenee koko ajan. Luen vain, jos on pakko, sanoo puolet nuorista. Lukutaito ja sen puute heijastuu väistämättä myös muuhun oppimiseen.

Ensimmäistä kertaa PISA-tutkimuksessa on saatu tuloksia erityisen ja tehostetun tuen oppilaista. Pääasiassa tuki kohdentuu PISAn mukaan oikeille oppilaille. Lukutaidon osalta on hälyttävää, että yli puolet erittäin heikosti lukevista oppilaista saavat vain yleistä tukea. Toki PISA-tutkimus ei ota kantaa, mitä tuen eri portaat pitävät sisällään, joten pelkkä tuen taso ei riitä kuvaamaan oppilaan saamaa tosiasiallista oppimisen tukea.

Suomalaista peruskoulua on kehuttu siitä, että lapsella on hyvin tasavertaiset mahdollisuudet oppimiseen riippumatta asuinpaikasta ja sosio-ekonomisesta taustasta. PISAn mukaan erot koulujen välillä ovat OECD-maista kaikkein pienimmät, mutta koulujen sisällä erot ovat suuria. Edelleen oppilaan sosio-ekonominen tausta määrittelee yhä vahvemmin, miten hyvin oppilas menestyy koulussa. Sosioekonomisen taustan merkitys ja sen korrelaatio heikkoihin oppimistuloksiin on paljon vahvempi tekijä kuin sukupuoli.

Vaikka Suomen tulosten trendi on laskeva, niin tuloksissa on paljon hyvää. Oppilaiden hyvän osaamisen lisäksi suomalaiset oppilaat ovat tyytyväisiä elämään, joka erottaa meidät selkeästi muista huippumaista. Suomessa on maailman tehokkainta opetusta, mutta kaikissa paremmin menestyneissä opiskellaan enemmän kuin Suomessa.

Oppimistulosten laskeva trendi on oikaistu monissa maissa määrätietoisella työllä ja tuntuvilla taloudellisilla toimilla. Tulokset kertovat, että Suomessa tulee tehdä samoin. Keinotkin ovat tiedossa. Ongelma on, että kaikki ne korjaavat toimet, jotka vaativat tuntuvaa taloudellista panostusta, ovat jääneet tekemättä. Näin ei voi jatkua, kun halutaan Suomen menestyvän tulevaisuudessakin. Suomen onni on, että meillä on maailman parhaat opettajat. He tekevät ihmeitä, kun heille annetaan siihen aito mahdollisuus.

Kari Nieminen
puheenjohtaja
OAJ Pohjanmaa

PISA-tuloksista

Uutiset

Tapahtumat

Yhdistyksemme

Oikopolut

PISA-tuloksista

// Uutiset

// Tapahtumat

// Yhdistyksemme

// Oikopolut

Uutiset

Tapahtumat

Yhdistyksemme

Oikopolut